Tervetuloa kulttuurikävelylle Teuvalle!
Kävelyreitti kuljettaa teidät Teuvan keskustan alueella mielenkiintoisten historiallisten kohteiden lomitse. Kävelyn aikana voitte tutustua kohteiden historiaan, alla olevien kohdekuvausten kautta. Jokaisen kohteen yhteydessä on myös penkki, jossa voi istahtaa lukemaan kohteesta enemmän. Mukavaa kävelyretkeä!
1. Kulttuuritalo Orrela
Kulttuuritalo Orrela
Kirkkotorin penkki
Kulttuuritalo Orrela sijaitsee historiallisessa rakennuksessa Teuvalla, joka on vuosien saatossa toiminut monipuolisesti muun muassa kouluna ja kirkkona. Nykyään Orrela on kulttuuritapahtumien keskus, joka kunnioittaa paikallisia historiallisia henkilöhahmoja kuten Lauri Ingmania ja Simo Korpelaa. Siellä on esillä myös alueen historiallisia löytöjä. Rakennus tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön näyttelyille, kulttuuritapahtumille ja kokouksille jatkaen Teuvan kulttuurielämän rikastuttamista.
Tervetuloa tutustumaan todelliseen kulttuurihelmeen Kulttuuritalo Orrelaan! Olemme iloisia saadessamme esitellä teille tämän historiallisen ja monipuolisen kohteen. Vieraillessanne rakennuksessa, avautuu eteenne ainutlaatuinen matka menneisyyteen ja nykyhetkeen.
Kulttuuritalo Orrela on rakennettu alun perin seurakuntataloksi vuonna 1924, talo on nähnyt monia ilon ja surunkin hetkiä. Seurakuntatalon alkuperäinen käyttötarkoitus ja myöhempi monipuolinen käyttö erilaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen tekevät siitä merkittävän osan paikallista kulttuuriperintöä. Jos talon seinät osaisivat puhua, kertoisivat ne runsaasti tarinoita menneisyyden eri vaiheista. Esimerkiksi talon vihkimisen toimitti aikanaan teuvalaissyntyinen pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingman. Tämä lisää rakennuksen merkitystä paikkana, jolla on osansa Suomen historiassa. Vuosien saatossa Orrela on toiminut moninaisissa rooleissa, kuten kunnanvirastona, kouluna ja väliaikaisena kirkkona kirkon palon jälkeen. Sotien aikana talon alakerrassa toimi Kansanhuollon toimisto, joka kertoo sen merkityksestä yhteisön tukipilarina vaikeina aikoina. Räisälän kansanopisto on löytänyt myöskin turvaa Orrelasta pakenemalla sotaa. Vuonna 1941 lavantautiepidemian jyllätessä ympäristössä, talossa on sijainnut myös kulkutautisairaala.
Huomio kannattaa kiinnittää yläkerran museokokoelmiin, jotka tarjoavat visuaalisen matkan alueen historiaan. Tänne yläkertaan siirtyessäsi saatat tuntea portaikossa jalkojesi alla ajan tuomat painaumat ja saatatkin yhtäkkiä pohtia ketkä kaikki näitä portaita ovat kulkeneet. Rakennuksen yläkerrassa sijaitseva kolmen teuvalaisen merkkimiehen Lauri Ingmanin, Simo Korpelan ja Johannes Sepän näyttely, koulumuseo ja 1700-luvulta peräisin oleva rahakätkö kertovat alueen rikkaasta kulttuuriperinnöstä. Suosittelemmekin lämpimästi tutustumaan Orrelassa oleviin esineisiin ja tarinoihin, jotka herättävät menneet aikakaudet eloon silmienne edessä. Kannattaa käydä kuuntelemassa myös Kalervo Niemelän kertoma Viisi tarinaa 100-vuotiaasta Orrelasta-podcast Spotifyista.
Liikkuessanne tiloissa, kuunnelkaa tarkasti ympärillänne kaikuvia ääniä. Nykyään Orrela on elävä kulttuurikeskus, joka tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille, kokouksille ja juhlille. Näiden eri tapahtumien äänet täyttävät tilan tunnelmalla ja tarjoavat muun muassa ainutlaatuisia auditiivisia elämyksiä, jotka rikastuttavat kokemuksiamme ja jättävät jälkensä muistoihimme.
2. Otto Syreenin talo
Otto Syreenin talo
Färjärin penkki
Otto Syreenin talo on historiallinen maamerkki Teuvalla. Syreeni opiskeli muun muassa Saksassa ja toi alueelle uudenlaista osaamista. Tämä rakennus muistuttaa Syreenin panoksesta paikalliseen teollisuushistoriaan. Talo toimi pitkään Otto Syreenin kotina sekä sen jälkeen Teuvan kunnantalona. Nykyään Syreenin talo etsii uutta käyttötarkoitusta.
Otto Syrenin talo on ollut merkittävä paikka Teuvan kunnassa. Se on palvellut monia eri tarpeita ja toiminut yhteisön keskuksena eri aikakausina. Sen historia pitää sisällään monia mielenkiintoisia käyttötarkoituksia. Se on toiminut muun muassa kunnantoimistona, neuvolana, kirjastona, ruokatavarakauppana, ravintolana, palokuntana, kotina, liiketilana, matkustajakotina, kirjapainona ja Maan Sana -sanomalehden konttori- ja toimitustilana. Sodan aikana lotat hoitivat jopa ilmavalvontaa rakennuksen katolta.
”Kauan sitten vuonna 1935, aivan Teuvan sydämeen, rakentui komea rakennus, joka kantoi nimeä Syreenin talo. Rakennus oli kuin monitoimitalo, joka vie nyt meidät vierailijat menneisyyteen, aikaan, jolloin Otto Syreeni, värialan mestari, hallitsi paikallista teollisuutta. Hän oli monipuolinen yrittäjä ja innovaattori, jonka panos värialan kehittämisessä ja tuotteiden markkinoinnissa oli merkittävä.
Syreenin talo oli aikanaan elämän keskus, joka kuhisi toimintaa ja tarinoita. Alakerrassa sijaitsi kauppa ja ravintola, jossa naapurit kokoontuivat juttelemaan päivän kuulumisista ja nauttimaan herkullisista ruuista. Keskikerroksessa oli matkustajakoti, jossa väsyneet matkailijat löysivät levon ja turvan matkoillaan. Ja ylimmässä kerroksessa komeili Syreenin perheen kodikas asuintila, jossa nauru ja ilo täyttivät huoneet.
Mutta talo ei ollut vain paikka syödä ja nukkua. Se oli myös tiedon ja taidon lähde. Kirjapaino ja sanomalehden konttori, jotka sijaitsivat talon uumenissa, loivat sanoja ja tarinoita, jotka kertoivat yhteisön elämästä ja kohtaloista. Talossa tehtiin myös värialan ihmeitä, ja Syreenin keksimät kotivärit olivatkin jokaisen kutojan ja kädentaitajan unelma.
Ja sitten eräänä päivänä talo avasi ovensa kunnalle. Syreenin talosta tuli kunnan sydän, paikka, jossa päätettiin yhteisön tulevaisuudesta ja huolehdittiin kuntalaisten hyvinvoinnista. Siellä toimivat kunnantoimisto ja neuvola.”
Vaikka vuodet vierivät ja maailma muuttuu, Syreenin talo pysyy paikallaan, vankkana ja vahvana Teuvan keskustassa. Se on todistus menneisyydestä ja muistutus siitä, miten yksi mies ja hänen talonsa voivat muuttaa maailmaa yksi väriläiskä kerrallaan. Talon tarina ei rajoitu pelkästään sen ulkoisiin seinämiin. Rakennuksen sydän sykki aikanaan voimakkaasti, ja sen ympärille kietoutui lukuisia tarinoita, jotka kulkevat edelleen suusta suuhun sukupolvelta toiselle.
3. Teuvan Nuorisoseuran Talo ja Kino-Kuva
Teuvan Nuorisoseuran Talo ja Kino-Kuva
Kinopenkki
Teuvan Nuorisoseuran talo on tärkeä kulttuurinen maamerkki Teuvalla. Tässä historiallisessa rakennuksessa toimii myös Kino-Kuva, viihtyisä elokuvateatteri, joka esittää sekä uutuuselokuvia että klassikoita. Talo kokoaa yhteen eri sukupolvet vahvistaen paikallista yhteisöllisyyttä.
”Kuvittele itsesi pieneen, mutta eloisaan Teuvan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Vuosi on 1895, ja kylän nuoriso sekä aikuiset kokoontuvat innoissaan yhteen. He perustavat Teuvan Nuorisoseuran, yhteisön, joka tulee olemaan keskeinen osa heidän elämäänsä vuosikymmenten ajan.
Aika kuluu, ja vuonna 1950 kylän ylpeys, uusi nuorisoseurantalo, kohoaa Teuvan keskustaan. Tämä rakennus tulee olemaan lukuisten tapahtumien ja ilonhetkien näyttämö. Seiniin kätkeytyy monia tarinoita: tanssiaisia, teatteriesityksiä, juhlia ja kokouksia. Jokainen tapahtuma lisää talon ilmapiiriin lämpöä ja yhteisöllisyyttä.
Edelleen yksi seuran rakastetuimmista toiminnoista Kino-Kuva. Tämä elokuvateatteri on tuonut kyläläiset yhteen jo 61 vuoden ajan. Kun Kino-Kuva avaa ovensa iltaisin, kylän katujen yllä leijuu odotuksen tunne. Vanhemmat ja lapset, nuoret parit ja ystäväporukat suuntaavat kohti elokuvateatteria. Valot himmenevät, ja valkokangas herää eloon. Ensimmäiset sävelet täyttävät tilan, ja kaikki uppoutuvat elokuvan maailmaan.
Vaikka Kino-Kuva on kulkenut pitkän matkan, se ei ole unohtanut juuriaan. Vuonna 2023 Kino-Kuva astuu uuteen aikaan, kun sen laitteisto päivitetään 4K-teknologiaan. Nyt elokuvat näyttäytyvät entistäkin kirkkaampina ja tarkempina, tarjoten katsojille unohtumattomia elämyksiä.”
Kaiken tämän mahdollistaa seuran vapaaehtoiset. Heidän intohimonsa ja sitoutumisensa ovat elintärkeitä seuran toiminnalle. He ovat sydän ja sielu, jotka pitävät toiminnan elossa ja varmistavat, että Teuvan Nuorisoseura jatkaa rikkaiden kokemusten tarjoamista tuleville sukupolville.
4. Teuvan Rauniokirkko
Teuvan Rauniokirkko
Hiljaisuuden penkki
Teuvan kirkko valmistui vuonna 1863 se palveli Teuvan seurakuntaa, kunnes tuhoutui traagisesti tulipalossa 1950-luvulla. Sen rauniot ovat jääneet historialliseksi muistomerkiksi, joka kertovat alueen kulttuurihistoriasta ja uskonnollisesta perinnöstä. Tämä kohde tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen ja historiallisen ilmapiirin kokemiseen.
Vanha kirkko, suunniteltu Nils Östermanin toimesta, edustaa myöhäisgoottilaista tyylisuuntaa. Rakennusprosessissa kirkko sijoitettiin kovan pohjan päälle, maantien varrelle, molempien päiden jäädessä pehmeämmälle maaperälle. Tämä vaikutti rakennuksen perustuksiin, sillä pehmeämpi maaperä olisi edellyttänyt vahvempia tukirakenteita. Tämän seurauksena kirkon rakenteet joutuivat haasteisiin ja vaativat erilaisia korjaustoimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin kirkossa vuonna 1863, virallinen vihkiminen tapahtui vuonna 1874. Monet asiantuntijat pitivät Teuvan kirkkoa Pohjoismaiden aikansa kauneimpana kirkkona, mikä kertoo sen alueellisesta arvostuksesta ja merkittävyydestä. Valitettavasti kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1950. Nykyään kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu, ja se toimii muistomerkkinä kaikille alueen entisille kirkoille.
Seikkaillaan seuraavaksi hetki rauniokirkon maailmassa. ”Kuvittele, että astut rauniokirkon alueelle auringon laskiessa ja suljet silmäsi hetkeksi. Näet, miten valo leikkii vanhojen kivien välissä luoden ympärilleen maagista tunnelmaa. Tuntuu kuin olisit astunut satumaailmaan, jossa menneisyys ja nykyhetki kohtaavat. Aika hidastuu, kuuntelet ympärilläsi vallitsevaa hiljaisuutta. Aistit tuulen suhinaa ja lintujen laulun puiden latvoissa. Tämä hetki tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi menneisyyteen ja luonnon rauhaan.
Avatessasi jälleen silmäsi huomaat ympärilläsi kirkon rauniot, jotka kertovat vuosien kulumasta. Voit melkein kuvitella, miten seurakuntalaiset kokoontuivat tähän kirkkoon vuosisatoja sitten laulamaan virsiä ja rukoilemaan yhdessä. Jokaisella kivellä, jokaisella halkeamalla on tarinaa kerrottavana menneisyydestä. Samalla tunnet historian painon ympärilläsi, ikään kuin olisit osa menneisyyttä. Monet näistä oman aikansa kirkossakävijöistä olivat maanviljelijöitä, jotka työskentelivät pelloilla ja huolehtivat karjastaan. Heidän elämänsä oli sidottu luonnonkiertoon ja vuodenaikojen vaihteluihin. He elivät yksinkertaista ja työteliästä elämää maaseudulla. Kävijät kokivat elämänsä aikana monia haasteita ja vaikeuksia He joutuivat kohtaamaan asioita, jotka vaikuttivat heidän arkeensa ja elämänkulkuunsa. Mutta samalla he kokivat iloja ja onnen hetkiä, kuten perheenlisäyksiä, juhlia ja yhteisön tapahtumia. He kantoivat mukanaan menneisyyden jälkiä ja kokemuksia, jotka tekivät heistä sen, mitä he olivat. Kokoontuessa yhteen he olivat yhteydessä toisiinsa ja menneisyyteen, muodostaen yhtenäisen tarinan, joka jatkuu edelleen sukupolvelta toiselle.”
Tämä paikka on siis kuin aikakone ja aarrearkku, joka vie sinut ajassa taaksepäin ja antaa sinulle mahdollisuuden kokea menneisyyden elävästi uudelleen. Rauniokirkko on enemmän kuin vain kivien ja raunion jäänteet.
5. Korhosen matkustajakoti sekä Teuvan asema
Korhosen matkustajakoti sekä Teuvan asema
Toven stoppi
1800-luvun lopulla rakennettu Korhosen matkustajakoti on osa Teuvan historiallista maisemaa. Tove Jansson asui tässä rakennuksessa vuonna 1953 maalatessaan Teuvan kirkon alttaritaulua. Vaikka rakennus ei enää toimi matkustajakotina, sen historiallinen merkitys ja tarinat elävät edelleen. Takana olevalla Teuvan asemalla liikenne käynnistyi vuonna 1911.
Nyt tässä jalkakäytävälle seistessäsi voit kohdata merkityksellisiä rakennuksia. Huomioithan, että kaikki rakennukset ovat tällä hetkellä yksityisomistuksessa. Edessäsi näet entisen Korhosen matkustajakodin, jossa myös itse Tove Janssonin kerrotaan majoittuneen kirkon alttaritaulua maalatessaan, muistitiedon mukaan huoneessa numero 2. Rakennuksen kulmalla voitkin havaita pienen muistolaatan merkkinä tästä. 1900-luvun matkustajakodit olivat yleensä erityisiä paikkoja, joissa matkustajat saattoivat levätä ja yöpyä matkoillaan. Ne saattoivat olla pieniä majataloja, jotka tarjosivat perustason mukavuudet, kuten vuoteet ja aterioita. Tuohon aikaan, kun rautatie- ja maantieverkostot alkoivat laajentua ja ihmiset alkoivat matkustaa enemmän, matkustajakodeilla oli suuri merkitys niin Euroopassa kuin Suomessakin.
Suomen rautatieverkko alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäiset rautatiet rakennettiin pääasiassa teollisuuden tarpeisiin, kuten metsäteollisuuden kuljetuksiin. Ajan mittaan rautatieverkosto laajeni, ja rautateitse alettiin kuljettaa myös matkustajia eri puolille maata. Teuvan juna- aseman historia juontaa juurensa aina vuoteen 1911 asti, jolloin ensimmäinen juna saapui asemalle. Jugendtyylinen asema suunniteltiin arkkitehti Thure Hellströmin toimesta. Aseman historiassa myös Juuse Nurmelalla oli merkittävä rooli Suupohjan radan rakentamisessa. Ensimmäisenä asemapäällikkönä asemalla toimi Eliel Lydén, joka oli tärkeä hahmo aseman historiassa. Myöhemmin Teuvan läheisyyteen, Perälään, rakennettu toinen asema toi lisää vaihtoehtoja matkustajille vahvistaen alueen asemaa liikenneverkostossa mahdollistaen matkustamisen Kristiinankaupunkiin. Henkilöliikenne Teuvalle lakkautettiin 1960-luvun loppupuolella. Teuvan asema ei ollut vain paikka, jossa junat kulkivat, vaan se oli ja on edelleen myös osa alueen kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Nykypäivänäkin radalla näkee kulkevan täydessä tukkilastissa olevia junia kohti Kaskista.
Asemat Teuvalla olivat paitsi liikenteen solmukohtia myös symboleita modernisaatiosta ja yhteydestä laajempaan maailmaan. Saattoihan olla, että myös Tove saapui aikanaan Teuvan asemalle? Sota-aikana, kesäkuussa 1941, JR 58. II pataljoona lähti muun muassa Teuvan aseman kautta rintamalle. Pataljoonalle tehdyn luonnonkivisen muistomerkin voit löytää Orrelan pihasta. Toukokuussa 2024 koettiin Teuvalla juhlallinen tilaisuus, kun kolme jatkosodan sankarivainajaa siunattiin takaisin kotiin 80-vuoden matkan jälkeen.
6. Erkkilän Pappilan ja Lauri Ingmanin muistokivi
Erkkilän Pappilan ja Lauri Ingmanin muistokivi
Patsaspenkki
Erkkilän pappila oli historiallinen rakennus, joka toimi 1800-luvulla kotina monille Teuvan papeille, mukaan lukien Lauri Ingmanille, Suomen entiselle pääministerille. Erkkilän pappila oli Teuvan kunnan ensimmäinen pappila ja se sijaitsi nykyisen TEAK:n pihamaalla. Nykyään Erkkilän pappilan ja Lauri Ingmanin muistolle on pystytetty muistokivi alkuperäiselle paikalle keskelle kunnan ja seurakunnan rajaa.
Tervetuloa seuraavaksi aikamatkalle historiaan! Tänään tutustumme Erkkilän pappilan alueella sijaitsevaan merkittävään muistokiveen, joka kertoo tarinaa eräästä alueellakin asuneesta teuvalaisesta merkkihenkilöstä, arkkipiispa ja pääministeri Lauri Ingmanista.
Seuraavaksi astumme ajassa taaksepäin 150 vuotta. ”Kuvittele mielessäsi nuori Lauri, joka tutkii uteliaana ympäristöään, kun hänen isänsä, Teuvan kirkkoherra, hoitaa papin virkaansa. Kirkonkellot kumisevat kaukaisuudessa, ja lintujen laulu täyttää ilman. Yhtäkkiä kaikki kuitenkin muuttuu, kun kohtalon käsi puuttuu peliin. Hänen rakas isänsä, Teuvan kirkkoherra, menehtyy, ja samoihin aikoihin myös pappilan rakennus tuhoutuu tulipalossa. Nämä ovat hetkiä, jotka jättävät jälkensä nuoren Laurin sieluun, kuitenkin kylväen samalla siemenen vahvuudesta ja päättäväisyydestä, joka kantaa hänet myöhemmin suuriin saavutuksiin.
Teuvan nuorisoseuran pihamaalla seisoi tuohon aikaan vanha, kunnianarvoisa porttipylväs, joka oli kokenut iloja ja suruja, seurannut nuorisoseuran vilkasta toimintaa ja ollut todistamassa monia yhteisön tapahtumia. Yhtenä aurinkoisena kesäpäivänä entisen Erkkilän pappilan pihamaalle saapui utelias kulkija, joka pysähtyi kyseisen porttipylvään ääreen. Kulkija ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen, joka oli kiinnostunut tästä vanhasta esineestä, jolla oli paljon kerrottavaa menneisyydestä. Porttipylväs oli siirretty tähän Teuvan nuorisoseuran pihasta. Kulkija kumartui lähemmäksi laskien kätensä porttipylvään pinnalle. Sitten hän sulki hetkeksi silmänsä ja antoi mielikuvituksensa kuljettaa itseään menneisyyteen, osaksi aktiivista ja ihmisiä viliseviä Erkkilän pappilan ja hieman kauempana sijaitsevan Teuvan nuorisoseuran pihamaata.
Kun kulkija oli laskenut kätensä vanhan porttipylvään pinnalle, hän tunsi ensin sen sileän ja kuluneen pinnan, joka oli ajan saatossa saanut jälkiä ja patinaa. Kulkijan sormet liukuivat pitkin pylvään pintaa. Yhtäkkiä hän tunsi sen historian ja tarinoiden painon harteillaan, joita porttipylväs oli aikanaan todistanut. Samalla hän tunsi myös jotain uutta ja elävää. Tässä porttipylvään luona kulkija tunnisti itsessään voimakasta yhteyttä menneiden aikojen yhteisöihin. Näiden voima ja sitkeys tarttui samalla häneen kertoen tarinaa elämän kestävyydestä ja jatkuvuudesta. ”
Eräänä päivänä Teuvan yhteisössä heräsi ajatus muistomerkin pystyttämisestä arkkipiispa Lauri Ingmanin kunniaksi. Tarvittiin jotain erityistä, jotain symbolista, joka kunnioittaisi sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Tarinan porttipylväs muuttui vanhasta menneisyyden esineestä osaksi Teuvan yhteisöä. Juuri parhaillaan, nyt tässä entisen Erkkilän pappilan pihamaalla sijaitsevalla muistokivellä seistessäsi koet tarinaa muistokiven takana olevista yhteisöistä, juuriamme unohtamatta. Se on tarinaa rakkaudesta, menetyksistä sekä uusista aluista. Jatkossakin astuessamme tälle historialliselle alueelle, muistakaamme Lauri Ingmanin tarina ja hänen panoksensa, joka on jättänyt oman jälkensä Teuvan historiaan.
Tässä muistokiven vieressä seisoessasi ja ympäri pyörähtäessäsi taustalla näkyvät edelleen Erkkilän pappilan alkuperäiset aitta ja kellari. Vaikka vanha pappila on tuhoutunut, sen muisto elää edelleen Teuvan yhteisön sydämessä. Kaikki tämä symboloi aikaa, jolloin elämä oli hitaampaa ja yksinkertaisempaa, yhteisöjen ollessa tiiviimmin yhteydessä toisiinsa ja ympäröivään luontoon.
Muistokiven toteuttamiseen on osallistunut monia tahoja, kuten Teuvalaisen Kulttuurin tuki, Teuvan kunta, Teuvan seurakunta, ja TEAK, sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Muistokivi osoittaa yhteisön sitoutumisen säilyttää ja kunnioittaa paikallista historiaa ja merkkihenkilöitä. Lauri Ingmanin Uskon ja tiedon lippaat- muistomerkki sijaitsee kirkon piha-alueella.
Ja juuri NYT samaan aikaan eri puolilla Teuvan kirkonkylää ja kyliä, niiden asukkaat jatkavat arkeaan tietämättöminä siitä, kuinka heidän menneisyytensä ja nykyisyytensä ovat yhtäkkiä kietoutuneet yhteen vanhan porttipylvään ympärille. Mutta ehkäpä juuri tässä on tarinan kauneus – siinä, että menneisyys ja nykyisyys voivat kohdata odottamattomissa paikoissa ja herättää meissä monia uusia ajatuksia ja tunteita.
7. Teuvan kirkko
Teuvan kirkko
Borgin penkki
Teuvan kirkko on rakennettu vuonna 1953 tiilestä, vanhan kirkon tuhouduttua tulipalossa 1950. Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema kirkko edustaa sotien jälkeisen jälleenrakennusajan asiallista ja niukkaa arkkitehtuuria. Kirkko on kiinnostava kohde historiasta ja arkkitehtuurista kiinnostuneille kävijöille. Kirkon suojelu, kirkkohallituksen suojelupäätöksellä vuonna 2019 varmistaa, että sen arvokas perintö säilyy tuleville sukupolville. Ainutlaatuisen kulttuurikohteen kirkosta tekee Tove Janssonin maalaama alttaritaulu. Kesällä 2024 Teuvan kirkko toimii myös Tove Teuvalla-oopperan päänäyttämönä.
Tervetuloa Teuvan kirkkoon, missä jokainen seinä, jokainen kello ja jokainen kattokruunu kertovat tarinaa ja kantavat mukanaan palan historiaa. Astuessasi sisään kirkon ovesta, astut samalla matkalle menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Vieraillessasi kirkossa sinulla on elämäsi mahdollisuus uppoutua kirkon kauneuden ja historian lumoavaan maailmaan.
Teuvan kirkko on todellakin mielenkiintoinen paikka, jolla on monia erityispiirteitä. Siellä näkyy esimerkiksi oman aikansa naissuunnittelijoiden ja -taiteilijoiden vahva kädenjälki. Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema kirkko ja saarnatuoli heijastavat hänen tyylinsä ainutlaatuisuutta. Puuveistokset apostoli Paavalista, evankelistoista ja Mooseksesta lisäävät kirkon sisustuksen monimuotoisuutta ja taiteellista rikkautta. Vaikuttaa siltä, että kirkko on moderni ja merkittävä osa Teuvan seurakunnan historiaa ja identiteettiä.
Kirkonpenkkien rivistöjen välistä näet alttarin, jonka yläpuolella komeilee alttaritaulu – se on mestariteos – kirkon keskipiste, jonka on maalannut itse Tove Jansson. Taulun ainutlaatuinen asettelu vaakasuoraan kiviseinään on erityisen harvinaista ja tekee siitä entistäkin uniikimman luoden herkkää tunnelmaa kirkkoon. Kun tutkit tarkemmin, huomaat, että alttaritaulun aihe on poikkeuksellinen: se kuvaa Matteuksen evankeliumin tarinaa kymmenestä neitsyestä. Alttaritaulun herkät värit ja yksityiskohdat herättävät tunteita syvällisistä uskonnollisista symboleista ja vertauksista. Kymmenen neitsyen kuvaus on, herkkyydestään huolimatta, voimakas ja koskettava taideteos. Voit melkein tuntea sen tarinan elävänä edessäsi. Kun katsot tarkemmin, voit nähdä Tove Janssonin taitavat siveltimenvedot ja hänen kykynsä välittää tarinaa voimakkaasti ja tunnekylläisesti. Taiteilijan kädenjälki on selkeä, mutta samalla siinä on jotain salaperäistä ja syvää, joka saa sinut pohtimaan tarinan monia merkityksiä. Tässä kirkossa kulttuuriperintö ja taide todellakin sulautuvat yhteen luoden katsojalleen syvän ja koskettavan elämyksen.
Valoisassa kirkossa sijaitsevat kattokruunut eivät toimi ainoastaan vain valonlähteinä, vaan myös ne ovat osa kirkon tarinaa ja kulttuuriperintöä. Ne kertovat tarinaa siitä, miten menneisyyden aarteet ovat löytäneet tiensä nykyhetkeen odottaen kärsivällisesti hetkeä, jolloin ne voivat jälleen loistaa täydessä komeudessaan.
”Nostaessasi katseesi ylös kohti kattoa, kattokruunujen himmeä valo heijastuu kauniisti kirkon seinistä, luoden lempeää tunnelmaa ympärilleen. Juuri nämä kattokruunut olivat alun perin tarkoitettu toiseen kirkkoon, Karjalan Lumivaaran kirkkoon. Mutta sitten sota varjosti Karjalan maiseman ja kietoi koko Suomen epävarmuuden ja pelon verhoon. Kattokruunut, jotka oli tarkoitettu Lumivaaran kirkon kruunuiksi, joutuivat odottamaan käyttötarkoitustaan. Ne varastoitiin turvaan, odottaen päivää, jolloin ne voisivat loistaa ja palvella yhteisöä niin kuin oli alun perin suunniteltu. Vuodet kuitenkin vierivät ja maailma muuttui kattokruunujen odottaessa kärsivällisesti, tietäen, että niiden aika vielä koittaisi. Ja niin tapahtui vuonna 1978, kun Teuvan kirkon kattoon asennettiin kruunut, jotka olivat odottaneet vuosikymmeniä saadakseen täyttää tehtävänsä.
Kellot kutsuvat astumaan syvemmälle kirkon sydämeen. Kirkonkellojen tarina kertoo Laatokan Karjalassa sijaitsevasta Jaakkimasta. Nykyisin toiseen, täältä Jaakkimasta, kulkeutuneista kirkonkelloista on tullut aikojen saatossa halkeama – toinen näistä on edelleen käytössä. Kuunnellessasi kirkonkellojen kumeaa kaikua yli metsien ja peltojen, saatat tuntea sydämesi sykkivän rauhallisemmin. Kellojen kaunis sointi herättää kunnioitusta menneiden sukupolvien muistoa kohtaan ja antaa nykyhetkessä tilaa omille ajatuksille ja tunteille. Kun niiden ääni kajahtaa kirkossa, se muistuttaa sinua elämän eri vaiheista – tulevaisuudesta.”
8. Pyöräilyn Erikoismuseo Pyörätalli
Pyöräilyn Erikoismuseo Pyörätalli
Fillaripenkki
Teuvalla sijaitseva Pyöräilyn erikoismuseo Pyörätalli esittelee pyöräilyn historiallista ja teknologista kehitystä laajalla kokoelmalla, joka ulottuu 1800-luvun klassikoista nykypäivään. Paikkaa voidaan kuvailla myös paikallisena aarteena. Pyöräilyn historiaa valottavien valokuvien ja paikallisen tiedon lisääminen museoon antaa vierailijoille entistä rikkaamman kokemuksen ja auttaa ymmärtämään, miten pyöräilyn kehittyminen on vaikuttanut Teuvan alueeseen aikojen saatossa.
Keskellä Teuvan idyllistä maalaismaisemaa, kohoaa vaatimattomalta vaikuttava ulkorakennus, joka kantaa nimeä Pyöräilyn erikoismuseo Pyörätalli. Teuvan Pyörätalli onkin todellinen aarreaitta pyöräilyn harrastajille ja historian ystäville. On hienoa nähdä, että pienellä paikkakunnalla on omat erikoismuseonsa, jotka tuovat esiin paikallista historiaa ja kulttuuria. Pyörätalli kokoaa yhteen laajan valikoiman pyöriä eri aikakausilta, eri tyyleistä. Se on hieno kohde niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoillekin. Teuvalta löytyy myös toinen erikoismuseo Sähköurkumuseo-Onni, joka sijaitsee Norinkylässä.
Pyörätalli ei kuitenkaan esittele ainoastaan pyöriä vaan se kertoo erilaisia tarinoita pyöräilyn historiasta, kehityksestä ja kulttuurisesta merkityksestä. Se tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden oppia lisää pyöräilyn vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ihmisten elämään eri aikakausina. Saksalaissyntyinen polkupyöräkorjaaja Reiner Boje oli omistautunut aikanaan keräämään ja kunnostamaan pyöräkokoelmaansa, johon kuului kiehtovia pyöriä eri aikakausilta ja tyyleistä. Pyöräilyn erikoismuseon kokoelmaan kuuluu noin 400 esinettä.
Jokainen askel Pyörätallissa on kuin matka läpi aikojen. Siellä vierailijat saavat konkreettisesti koskettaa vanhoja pyöriä ja tuntea niiden historian syvemmät kerrokset. Pyörät ovat elävä muistutus siitä, että jokainen pyörä kantaa mukanaan omaa tarinaa ja jokainen näistä tarinoista ansaitsee tulla kerrotuksi. Vierailijat saattavat kuulla siellä myös tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, kun pyöräily oli enemmän kuin vain harrastus – se oli tapa elää ja kokea maailma. Eräskin seikkailu oli alkanut pyörän satulasta johdattaen pyöräilijän kauas kylän ulkopuolelle. Tämä seikkailu kertoo ystävyydestä ja kilpailusta, joka oli alkanut pitkällä pyöräretkellä ja jolla oli testattu tarinankertojan kestävyyttä sekä tahdonvoimaa. Pyöräily ei ole siis vain liikkumista luonnossa paikasta toiseen, vaan se on myös vuorovaikutusta ympäristön ja ihmisten kanssa. Kautta aikojen pyöräily on mahdollistanut maastojen muodon tuntemisen renkaiden alla, ylitettäessä puroja ja hiekkateitä. Nykyäänkin jokainen pyörän polkaisu auttaa nauttimaan ympäristön tuoksuista ja tuulista. Ja tietysti, onhan pyöräily ympäristöystävällinen tapa liikkua, joka kunnioittaa ja suojaa luontoa.
Joten niin kauan kuin polkupyörät kulkevat tietä pitkin, Teuvan Pyörätalli odottaa valmiina kertomaan tarinansa kaikille heille innokkaille, jotka haluavat sen kuulla.
9. Teuvan kotiseutumuseo
Teuvan kotiseutumuseo
Makasiinin penkki
Teuvan kotiseutumuseo sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja se toimii 1700-luvun loppupuolen lainamakasiinissa. Museo keskittyy pääasiassa esittelemään alueen historiaa ja perinteitä, keräten näyttelyihinsä esineitä ja dokumentteja menneiltä vuosikymmeniltä. Museon erikoisuuksiin kuuluu Mauri Hongiston suksikokoelma ja Otto Syreenin kemianteollisuuden innovaatiot kankaanvärjäyksen saralla. Museossa pääset sukeltamaan tervanpolton sekä viinanpolton historiaan, jotka olivat alueelle merkittäviä elinkeinoja.
Teuvan kotiseutumuseo tarjoaa kattavan katsauksen alueen historiaan ja kulttuuriin erilaisten esineiden ja tarinoiden kautta. On kuin kävisi aikamatkalla alueen menneisyyteen vieraillessa museossa. Astuessasi museoon, astutkin suoraan takaisin aikaan, jolloin Teuvalla vallitsi maalaiselämän rauhallinen ja työntäyteinen tunnelma. Ensimmäisenä huomiosi kiinnittyy vanhoihin maatalouteen liittyviin esineisiin, kuten käsikäyttöisiin työkaluihin ja laitteisiin, jotka kertovat tarinaa siitä, millaista oli elää maaseudulla vuosikymmeniä sitten. Voit melkeinpä aistia heinän tuoksun ja kuulla hevosten kavioiden kopinan.
Museon kokoelmat kattavat pääasiassa maatalouteen liittyvää talonpoikaisesineistöä, mutta siellä on myös esillä esimerkiksi keittiötyökaluja kuten käsikäyttöinen ”Pesu-Liisa” -pesukone, kansallispukuja, ja voikirnuja, jotka kertovat entisajan elämästä. Lisäksi museossa on esillä tervanpolton työkaluja, jotka todistavat seudun aiemmista runsaista tervahaudoista. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitaan ”Pirtupoliisin” lyhty, joka on säilynyt viinan salakuljetuksen ja kotipolton kukoistusajoilta.
Otto Syreenin tarina väriaineiden ja muiden tuotteiden kehittäjänä avaa ikkunan paikallisen yrittäjyyden ja innovaatioiden historiaan. Syreenin tarina erityisesti värienmäärityksen ja -sekoituksen menetelmistä kuulostaa hyvin vaikuttavalta. Tämä merkittävä paikallinen hahmo, Otto Syreeni, on myös esillä museossa. Syreeni oli yrittäjä, joka kehitti lisäksi muita tuotteita kuten musteita, kengänkiillotusaineita, maaleja ja ns. kotivärejä. Hänen tarinansa kertoo siitä, miten pieni paikallinen yrittäjä pystyi luomaan jotain suurta ja saavuttamaan kansainvälistä tunnustusta omalla alallaan. Otto Syreeni sai aikanaan myös kansainvälistä tunnustusta värienmäärityksen ja -sekoituksen menetelmistään. Hänen ansiostaan vain kolmen värin pohjalta voitiin kehittää 15 000 erilaista värisävyä, mikä oli tuohon aikaan poikkeuksellisen suuri saavutus.
Vaikuttavaa on myös se, että museossa on omistettu tilaa myös paikallisille urheilijoille, kuten Mauri Hongistolle ja Toivo Saariselle. Mauri Hongisto oli Teuvan alueen oma hiihtosankari, joka loi itselleen kunnioitettavan uran hiihdossa. Maurin intohimo hiihtoon ja tinkimätön harjoittelu johtivat hänet voittamaan lukuisia kultamitaleja hiihtokilpailuissa. Urheiluhistorian osalta museossa on vaikuttava suksikokoelma, johon kuuluu esimerkiksi puusuksia 1900-luvun alusta, sodanaikaisia suksia Teuvan Nevalan tehtaalta, sekä Toivo Saarisen ja Mauri Hongiston kilpasuksia eri aikakausilta. Suksikokoelmaan tutustuminen saattaa herättää vierailijoissa muiston hiihtolenkeistä talvisessa maisemassa. Kaiken kaikkiaan Teuvan kotiseutumuseo on paikka, jossa historia herää henkiin esineiden ja tarinoiden kautta.
Kulttuurikävely- kartta toteutettu yhteistyössä Teuvan kunnan hallinnoimissa Teuvan kulttuurin superkesä ja Ikäkipinä- hankkeissa. Verkkototeuksen takana on Teak Oy elinkeinopalvelut.
