Teuvan kirkko

(Borgin penkki)

Teuvan kirkko on rakennettu vuonna 1953 tiilestä, vanhan kirkon tuhouduttua tulipalossa 1950. Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema kirkko edustaa sotien jälkeisen jälleenrakennusajan asiallista ja niukkaa arkkitehtuuria. Kirkko on kiinnostava kohde historiasta ja arkkitehtuurista kiinnostuneille kävijöille. Kirkon suojelu, kirkkohallituksen suojelupäätöksellä vuonna 2019 varmistaa, että sen arvokas perintö säilyy tuleville sukupolville. Ainutlaatuisen kulttuurikohteen kirkosta tekee Tove Janssonin maalaama alttaritaulu. Kesällä 2024 Teuvan kirkko toimii myös Tove Teuvalla-oopperan päänäyttämönä.

Tervetuloa Teuvan kirkkoon, missä jokainen seinä, jokainen kello ja jokainen kattokruunu kertovat tarinaa ja kantavat mukanaan palan historiaa. Astuessasi sisään kirkon ovesta, astut samalla matkalle menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Vieraillessasi kirkossa sinulla on elämäsi mahdollisuus uppoutua kirkon kauneuden ja historian lumoavaan maailmaan.

Teuvan kirkko on todellakin mielenkiintoinen paikka, jolla on monia erityispiirteitä. Siellä näkyy esimerkiksi oman aikansa naissuunnittelijoiden ja -taiteilijoiden vahva kädenjälki. Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema kirkko ja saarnatuoli heijastavat hänen tyylinsä ainutlaatuisuutta. Puuveistokset apostoli Paavalista, evankelistoista ja Mooseksesta lisäävät kirkon sisustuksen monimuotoisuutta ja taiteellista rikkautta. Vaikuttaa siltä, että kirkko on moderni ja merkittävä osa Teuvan seurakunnan historiaa ja identiteettiä.

Kirkonpenkkien rivistöjen välistä näet alttarin, jonka yläpuolella komeilee alttaritaulu – se on mestariteos – kirkon keskipiste, jonka on maalannut itse Tove Jansson. Taulun ainutlaatuinen asettelu vaakasuoraan kiviseinään on erityisen harvinaista ja tekee siitä entistäkin uniikimman luoden herkkää tunnelmaa kirkkoon. Kun tutkit tarkemmin, huomaat, että alttaritaulun aihe on poikkeuksellinen: se kuvaa Matteuksen evankeliumin tarinaa kymmenestä neitsyestä. Alttaritaulun herkät värit ja yksityiskohdat herättävät tunteita syvällisistä uskonnollisista symboleista ja vertauksista. Kymmenen neitsyen kuvaus on, herkkyydestään huolimatta, voimakas ja koskettava taideteos. Voit melkein tuntea sen tarinan elävänä edessäsi. Kun katsot tarkemmin, voit nähdä Tove Janssonin taitavat siveltimenvedot ja hänen kykynsä välittää tarinaa voimakkaasti ja tunnekylläisesti. Taiteilijan kädenjälki on selkeä, mutta samalla siinä on jotain salaperäistä ja syvää, joka saa sinut pohtimaan tarinan monia merkityksiä. Tässä kirkossa kulttuuriperintö ja taide todellakin sulautuvat yhteen luoden katsojalleen syvän ja koskettavan elämyksen.

Valoisassa kirkossa sijaitsevat kattokruunut eivät toimi ainoastaan vain valonlähteinä, vaan myös ne ovat osa kirkon tarinaa ja kulttuuriperintöä. Ne kertovat tarinaa siitä, miten menneisyyden aarteet ovat löytäneet tiensä nykyhetkeen odottaen kärsivällisesti hetkeä, jolloin ne voivat jälleen loistaa täydessä komeudessaan.

”Nostaessasi katseesi ylös kohti kattoa, kattokruunujen himmeä valo heijastuu kauniisti kirkon seinistä, luoden lempeää tunnelmaa ympärilleen. Juuri nämä kattokruunut olivat alun perin tarkoitettu toiseen kirkkoon, Karjalan Lumivaaran kirkkoon. Mutta sitten sota varjosti Karjalan maiseman ja kietoi koko Suomen epävarmuuden ja pelon verhoon. Kattokruunut, jotka oli tarkoitettu Lumivaaran kirkon kruunuiksi, joutuivat odottamaan käyttötarkoitustaan. Ne varastoitiin turvaan, odottaen päivää, jolloin ne voisivat loistaa ja palvella yhteisöä niin kuin oli alun perin suunniteltu. Vuodet kuitenkin vierivät ja maailma muuttui kattokruunujen odottaessa kärsivällisesti, tietäen, että niiden aika vielä koittaisi. Ja niin tapahtui vuonna 1978, kun Teuvan kirkon kattoon asennettiin kruunut, jotka olivat odottaneet vuosikymmeniä saadakseen täyttää tehtävänsä.

Kellot kutsuvat astumaan syvemmälle kirkon sydämeen. Kirkonkellojen tarina kertoo Laatokan Karjalassa sijaitsevasta Jaakkimasta. Nykyisin toiseen, täältä Jaakkimasta, kulkeutuneista kirkonkelloista on tullut aikojen saatossa halkeama – toinen näistä on edelleen käytössä. Kuunnellessasi kirkonkellojen kumeaa kaikua yli metsien ja peltojen, saatat tuntea sydämesi sykkivän rauhallisemmin. Kellojen kaunis sointi herättää kunnioitusta menneiden sukupolvien muistoa kohtaan ja antaa nykyhetkessä tilaa omille ajatuksille ja tunteille. Kun niiden ääni kajahtaa kirkossa, se muistuttaa sinua elämän eri vaiheista ­– tulevaisuudesta.”