Veli-Matti Mattila tuo kansallisen keskustelun datakeskuksista Teuvalle

Suomi elää parhaillaan datakeskusinvestointien murrosvaihetta. Alan kasvuvauhti on poikkeuksellinen: julkisesti ilmoitettuja investointisuunnitelmia on jo noin 12 miljardin euron arvosta, ja alan kokonaispotentiaalin arvioidaan nousevan yli 30 miljardiin euroon (Finnish Data Center Association).

Datakeskukset ovat digitaalisen yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Ne mahdollistavat pilvipalvelut, tekoälyn ja modernin yritystoiminnan – mutta samalla ne ovat nousseet myös kuntien elinvoimapolitiikan ytimeen. Investointien, energiantarpeen ja uuden yritystoiminnan vuoksi yhä useampi kunta seuraa alan kehitystä tarkasti.

Vuonna 2025 Suomen hallitus nimesi yritysjohtaja Veli-Matti Mattilan laatimaan datakeskusten kansallisen tiekartan. Raportissa todetaan, että Suomeen tarvitaan lisää datakeskuksia ja että ne tuovat investointeja, työpaikkoja ja verotuloja sekä vauhdittavat uusiutuvan energian tuotantoa (Valtioneuvoston julkaisut).

Maaliskuussa Mattila saapuu Teuvalle avaamaan, mitä datakeskusten tiekartan oleellisimmat periaatteet ja toimenpidesuositukset ovat. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden kuulla suoraan tiekartan laatijalta, missä vaiheessa Suomi on nyt ja millaisia mahdollisuuksia kehitys voi avata eri puolilla maata.

Tilaisuudesta tekee erityisen myös puhujan paikallinen tausta: Mattila on syntynyt Teuvalla ja viettänyt nuoruutensa paikkakunnalla.

Datakeskukset nousseet ajankohtaiseksi teemaksi Teuvalla ja Suupohjassa

Datakeskukset eivät ole enää vain suurten kaupunkien ilmiö. Viime vuosina keskustelu on laajentunut nopeasti myös Etelä-Pohjanmaalle ja Suupohjan seudulle.

Teuvalla datakeskushankkeet ovat nousseet konkreettiseksi kehityssuunnaksi. Kärppiön sähköaseman läheisyyteen on käynnistetty datakeskuksen suunnittelu, ja hankkeen taustalla on yritysten suorahaku, jossa kunta on aktiivisesti etsinyt alueelle sopivia toimijoita.

Kehitys on edennyt nopeasti: alkuvuonna 2026 julkisuuteen tuli tieto, että Kärppiön alueelle suunnitellaan miljardiluokan datakeskusinvestointia. Hanke perustuu kunnan ja hankekehittäjän välisiin neuvotteluihin sekä maankäyttö- ja kaavaratkaisuihin.

Datakeskusten ympärille rakentuva kehitys ei rajoitu pelkkään palvelinsaliin. Esillä ovat myös hukkalämmön hyödyntäminen, energia- ja teollisuusratkaisut sekä uuden yritystoiminnan mahdollisuudet. Esimerkiksi kasvihuone- ja prosessiteollisuus nähdään mahdollisina hyötyjinä datakeskusten tuottamasta lämmöstä.

Samaan aikaan koko Suupohjan alueella tarkastellaan vihreän siirtymän investointeja, energiainfraa ja uusia teollisia avauksia. Datakeskukset ovat nousseet osaksi tätä laajempaa kehitystä, jossa kunnat kilpailevat investoinneista ja uusista työpaikoista.

Yleisöluento tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tätä kehitystä laajemmassa mittakaavassa – ja ymmärtää, mitä se voi tarkoittaa paikallisesta näkökulmasta.